keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Maanviljelyä

Huolimatta vakavasta ja syvällisestä TraktoriPörssi-lehden selailusta itse traktori on edelleen hankkimatta. Tästä johtuen alapeltomme on edelleen kyntämättä ja kasvaa koiranputkea ja muuta rikkakasvia joten hyötykasvit pitää saada muualta. Kunnes traktori on hankittu, joudumme muokkaamaan maat käsin ja tyytymään pienempään satoon mutta yritetään.

Tässä kasvimaamme, josta on saatu satona muutama mansikka kesässä - ei ole paljon kehumista... Siellä on ne mansikatkin jos oikein tarkasti katsoo.
Parannuksessa lähdettiin liikkeelle maltillisesti, eli lapio kouraan ja pieni lisäys nykyisen kasvimaan pinta-alaan.


Nurmikon leviämisen estämiseksi laitettiin vanhaa lautaa reunuksiksi ja kitkettiin rikkaruohojen alut pois sekä möyhittiin vanhaa multaa.


Vanhan mullan päälle, ja sekaan, sotkettiin useampi säkki uutta multaa. Vanhasta kasvimaasta poistetut mansikantaimet istutettin uudelleen ja Rekku tarkistaa että istutus on tapahtunut oikealle syvyydelle.


Mansikoiden lisäksi istutettiin kasvimaan toiseen päähän vadelmaa ja täksi kesäksi rivit salaattia, pinaattia ja pikkuporkkanaa.


Kun ollaan edetty yli Juhannuksen on kasvimaa jo hieman toisennäköinen. Kaikki kasvit hyvässä vauhdissa ja mansikoiden päälle on pitänyt laittaa kanaverkosta suoja lintuja ja muita marjarosvoja varten.


Uskomaton muutos tulee kun maata muokkaa ja lisää vähän ravinteikkaampaa multaa. Mansikat rehottavat, vadelmia on kerätty pitkin kesää ja salaattia ei pystytty syömään samaan tahtiin kuin sitä maasta puski. Allaoleva kuva kertoo aika paljon, pinaattisato on tässä vaiheessa kerätty kokonaan pois ja uutta istutetaan.


Porkkanoita saatiin myös mukavasti, tässä ensimmäisiä ihmettelemässä pikkupuutarhuri Elmo.


Kun satoa korjattiin, selvisi myös miksi tämän porkkanalajikkeen nimi oli "Baby-porkkana" :)

 

sunnuntai 14. heinäkuuta 2013

Lisätilaa

Alkukeväästä kypsyi ajatus eteisen remontista ja tilojen järkeistämisestä. Ullakko on lähes käyttämätön, lähinnä hiirien ja lepakoiden valtakuntaa ja siksi puolen eteisen varaaminen ullakon sisäänkäyntiin tuntui tyhmältä. Talvella myös pakkanen valtaa eteisen koska tila ullakolle on auki ja välissä vain ohut paneeliseinä ja ovi. Päätettiin sitten vaihtaa tilalle kattoon asennettavat ja alaslaskettavat ullakkoportaat ja paneloida seinät, 5 cm ekovillalla lisäeristettynä. 5 cm sen takia että se on ohuin levynä saatava paksuus ja puhallusvilla näin pienelle pinta-alalle ei olisi oikein kannattanut. Välttämättä ei lisäeristystä olisi tarvinnut lainkaan mutta tähän nyt kuitenkin päädyttiin...

Ehkä kaikkein suurin syy tälle rempalle oli se tapahtuma kun hain styroksisen kylmälaukun väliseinän takaa ja laskin sen tuvan lattialle lapsivieraiden eteen. Terhi totesi vapisevalla äänellä että "siinä on roskia" ja kun tajusin mitä roskat olivat kiikutin laukun pihalle - ennenkuin lapset tajusivat mitään - huh. Tässä ne roskat, eli Batmanin perhe, korvayökköjä pari aikuista ja pienokainen :) Ihan hellyttäviä sinänsä mutta pysykööt he ullakolla, laitetaan välikatto ja luukku väliin niin me saadaan olla rauhassa alakerrassa.



Remppa lähti liikkeelle  lattiamaton poistamisella (aikanaanhan ensimmäinen ajatus oli että tuvan karsea oranssi muovimatto lähtee kaatopaikalle pikapikaa mutta siinä se edelleen on...).
Päätettiin eräänä päivänä kurkata maton alle ja kun oli kurkattu niin sitten se lähti.
 

Maton alta paljastui pahvia ja Huvudstadsbladet-sanomalehtiä 50-luvulta. Lattialankut olivat hyvässä kunnossa paitsi sitten viimeisessä nurkassa, tuvan kynnyksen edessä, jossa olikin lähes parin sentin raot.
 

Raoista näkyi kuivaa multaa, eli kaikki ilmeisesti kunnossa ja korjaus saa odottaa jonkin aikaa, nyt laitettiin vain matto päälle - maton allehan ongelmat yleensä lakaistaan :) Roseborgin liiteristä on nyt hankittu pari "uutta" lattialankkua, jotka sovitellaan paikoilleen jossain vaiheessa.
 
Lepakoiden lentoratojen rajoittamiseksi homma aloitettiin välikaton ja ullakkoluukun rakentamisella ennen väliseinän poistoa. Aluksi poistettiin ulkoseiniltä pahvit ja niiden alta paljastuneet vuoden 1944 Huvudstadsbladetit.






Kun paikallisen rautakaupan auto oli käynyt kääntymässä pihassa päästiin itse asiaan.


Tarvikkeemme ovat: ekovillaa seiniin ja välikatolle, koolaukset seiniin ja panelointi - ja tietysti ne portaat. Portaita varten kehikko kakkos-kakkosten varaan ja sen alalaitaan tilapäiset laudat joiden varaan portaiden kehys voitiin laskea.


Portaat piti irroittaa luukusta jotta se saatiin ruuvattua kiinni sivuista ja päädyistä kehikkoon. 


Kun luukku oli kiinni kehikossa, kehikko mallattu luukun kanssa ristimittaan ja kiinnitetty lopullisesti paikalleen, ruuvattiin portaat takaisin kiinni. Sitten tarkkaa mittaamista ja portaiden lyhentäminen oikeaan mittaan ja tässä lopputulos (oikealla puolella vanhat irtoportaat).



Kun luukku oli valmis, oli vuorossa katon panelointi ja sen jälkeen voitiinkin purkaa vanha väliseinä.

 
Ja tässä sitten lopputulos, eli välikatto sulkee lepakot ullakolle ja tilaa tuli 2-3 neliötä lisää :) Lattian maaluksessa on aikanaan säästetty, eli on maalattu se mikä on näkyvillä ja jos seinän vieressä on kaappi niin mitäs sitä turhaan siirtelemään...


Seuraavaksi koolaukset ja villaa seiniin. Kun kyseessä on vanha hirsirunkoinen talo, ei voi olettaa että seinät ovat vaaterissa ja näinhän se olikin. Hirret ovat vähän eripaksuisia ja takaseinä vietti ulospäin n. 5 cm eli alas villaa yhden levyn paksuudelta ja ylös kahden. Hirsien väleihin veisteltiin täytettä ja yritettiin myös täyttää seinän epätasaisuudet ja vinoudet mahdollisimman tarkkaan - ehkä turhaakin työtä mutta kun tehdään niin yritetään sitten tehdä kunnolla.



Kun villat oli paikallaan tuli päälle vielä ilmansuluksi bitumipaperi ja sitten panelointi eli oltiin jo voiton puolella. Valkoiset liituviivat on vedetty paperiin naulauksen helpottamiseksi.


Paneloinnin valmistuttua päätettiin myös tehdä se remontin vaikein osuus valmiiksi eli listat... 


Seinät maalattiin pellavaöljymaalilla jonka sävy oli mahdollisimman lähellä vanhaa vaaleansinistä. Ennen maalia sutaistiin kaikkien oksankohtien päälle sellakkaa jotta oksien pihkominen ei myöhemmin tulisi maalin läpi. Jalkalistojen väriksi tuli ruskea, joka myöhemmin vedetään myös lattiaan.


Tässä sitten lopputulos. Seinät maalataan vielä toiseen kertaan jolloin oksakohtien epätasaisuudet häviävät ja lattian maalus on vuorossa kun ne rakoilevat laudat on vaihdettu.